Olen monesti miettinyt, miten erilaisena aika ja sen kuluminen voivat näyttäytyä riippuen siitä, kuka sitä tarkkailee tai millaisessa tilanteessa olemme. Toisissa tilanteissa aika tuntuu matelevan ja toisinaan taas ottavan varsinaisia spurtteja. Lapsiperheen
matkaillessa on yleisesti tiedossa, että takapenkiltä kuuluu useasti
'Ollaanko jo perillä', 'Kauanko vielä' tai 'Onko vielä pitkä matka'. Aika
ei kulu ollenkaan lasten mielestä.
Poika istuu sohvalla ja odottaa kellon tulevan kaksi,
jolloin myöhemmin koulusta pääsevät kaverit kotiutuvat ja voidaan aloittaa
yhteinen pelisessio. Miksi viisarit eivät kulje?
Iäkäs yksinasuva herra istuu
olohuoneessa tv:tä katsellen ja kissaa hajamielisesti silittäen. Ei sieltä
tv:stä edes mitään tule. Iltapäivällä hän on suunnitellut menevänsä lenkille,
mutta kello on vasta 10. Puhelin ei soi, eikä kukaan ole tulossa käymään. Miksi
kellokin liikkuu niin hitaasti?
Samaan aikaan perheenäiti sukkuloi ennen
iltavuoroon menoa kilpaa ajan kanssa asioilla. Pitää hoitaa ruokakauppa, hammaslääkäri,
apteekki, pyykit ja luistinten terotus. Kello tuntuu säntäävän eteenpäin tänään
tavallista nopeammin.
Pikkutytön kaveri tulee leikkimään. Äiti tulee hakemaan
kahden tunnin kuluttua. Leikki käynnistyy pienen lämmittelyn jälkeen. Lähes
samantien onkin jo kaverin aika lähteä kotiin. Mihin se aika meni?
Merete Mazzarella väittää kirjassaan Elämä sanoiksi (2015, 214), että tietoinen havainnointi pidentää aikaa. Hän tarkoittaa sillä havainnointikyvyn harjoittamista niin, että annetaan huomion viipyä nykyhetkessä.
Kun seisot rannalla ja tuijotat horisonttiin. Kuuntelet hiljaisuutta. Vain aallot liplattavat hiljaa. Aika tuntuu pysähtyvän. Ajalla ei siinä hetkessä ole merkitystä. On vain se hetki.
Meillä kaikilla on kuitenkin sama aika siitä huolimatta, miten sen koemme. Se on siitä luotettava heppu, että se nytkähtelee eteenpäin samaa tahtia välittämättä ihmisten hötkyilystä. Sitä ei voi lahjoa varallisuudella eikä se helly hidastamaan tahtia vaikka sitä enkelin silmin tuijottaisi.
Miten sinun aikasi on tänään mennyt? Oletko elänyt hetkessä, haikaillut menneisiin vai kaihonnyt tulevaa?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti