Matkalla pohjoiseen - Päivä 1

Se on kumma, kun kesäloma alkaa ja hälytykset saa poistaa kännykästä, alkaa lasten sisäinen herätysjärjestelmä toimia ihan uudella levelillä. Ei tietoakaan pitkään nukutuista aamuista (lukuunottamatta teini-ikäisiä perheenjäsenistä). Mutta antaapa olla, kun on reissuun lähtö pitkän matkan vuoksi aikaisin aamusta niin taas saa kaikki herättää täydestä unesta.

Ihan aikataulussa päästiin kuitenkin lähtemään kohti pohjoista. Reitti on jo ennalta suunniteltu, yöpymispaikat riittävin mukavuuksin varattu ja edellisinä päivinä on ollut aikaa googlailla tekemistä lapsille kohteissa. Mukaan pakataan ilman muuta myös Baby Yoda, jonka kanssa on viimeaikoina kerätty Suomen kuntia. Tällä reissulla kuntia karttuu roimasti.

Automatkalla meillä on perinteisesti pelattu erilaisia matkapelejä, kuten laiva on lastattu, tarinan jatkaminen, arvaa mitä näen jne. Lapsen toiveesta tänään muodostettiin virkkeitä vastaantulevien autojen rekkareiden kirjaimilla (tajuaako ne itse, miten kehittäviä nää on 🤔). Mm. tällaisia keksittiin; Caesar juo yrjönsä 🤣 (CJY-).

Tänään ajettava matka on pitkä, jotta saamme nauttia Lapin lumosta sitten tulevina päivinä rauhassa. Ensimmäinen matkakohde on Ranua eläinpuistoineen. Ranuan eläinpuisto perhelippu taipuu myös suurperheellisille (65€ 2 aikuista + 1-8 alle 14v lasta 👍).

Kesä - aurinko paistaa, mutta ruokaa pitää laittaa silti...

Kesällä pääluku ruokapöydässä vaihtelee sen mukaan kuka on missäkin. Loma (ja etätyöt) kuitenkin aiheuttavat sen, että päivittäin on oltava kaksi lämmintä ruokaa + aamupalat, välipalat, iltapalat ja ties mitkä palat. Lapsen futisvalmentaja juuri tiedotti, että pelipäivinä pitäisi syödä kuusi ateriaa. Siispä taas ruokalistan tuunaukseen. 

Siinä ois nyt kuluva viikko ja ensiviikko. Jos ihmettelette, miksi jotkut ruuat toistuvat, niin ne eivät ole tällä viikolla toteutuneet (vaan on niiden tilalla syöty jämiä jääkaapista), joten ne siirtyvät ensiviikolle. Ensiviikko on sen lisäksi lempiruokaviikko, jota ei voi tietenkään sivuuttaa. Muuten tulee sanomista (lapsilta)! Niinpä päivällisrivi näyttää hyvin ennalta arvattavalta. Perjantai-iltoja ja viikonloppuja en viitsi edes suunnitella, kun ne tuppaavat aina muuttumaan.

Tältä kuluvalta viikolta voisin mainita seuraavat reseptit, jotka mielestäni menivät meillä jatkoon.

• Riisi-vihannes-broileripata, jonka ohje löytyy k-ruoka -sivuilta, 
• Tonnikalamakaronilaatikko (en tiedä uppoaako lapsille, koska söimme sitä miehen kanssa lounasaikaan, mutta hyvää oli). Ohje löytyy täältä.
• Hernekeitto itsetehtynä on törkeen hyvää. Maistui mukisematta myös perheen pienimmälle. Minä laitan joukkoon porkkanaraastetta, sipulia ja palvikuutioita. Tässä siitäkin ohje (en vaan laittanut lihaliemikuutiota).

• • 
    

Erilaisia rooleja

 TYTÄR

Hyvää äitienpäivää äidilleni - aika monennetta kertaa! Eilen sitä juhlistimme kolmessa polvessa. Tyttären rooli on muuttunut vuosien saatossa, kuten nuo seuraavatkin roolit. Silti yhä lapsi - aina. 

ÄITI

Rooli, jossa en ole koskaan valmis - tai jos kuvittelen olevani, tulee jotain, joka romuttaa käsitykseni. Jos kuvittelen kokeneeni äitinä jo kaiken, tulee nurkan takaa jotain, mitä en osannut odottaa.

Rooli, jonka sisällä on monta roolia; sijaisäiti, tukiperheäiti, äiti tässä meidän perheessä. Välillä tukena myös toisille äideille - niille, kenen lapset minulla lainassa.

33.äitienpäivä. Kiitollinen jokaisesta. Minulla on ihania lapsia - omia ja lainattuja. Jokainen on opettanut minulle paljon. Toivottavasti myös toisinpäin. 

Äitiys ei lopu vaikka lapset pyrähtävät maailmalle. Ei lopu rakastaminen eikä murehtiminen. Jokaista kannan mielessäni ♥️

MUMMI

Paras rooli ikinä. Ihania pienokaisia. Enemmän toivoisin voivani olla läsnä ja tukena, konkreettisena apuna, mutta välimatka, aika ja korona asettavat kapuloita rattaisiin. 

Hyvää Äitienpäivää ♥️

Viherkasvihulluus

 En tiedä, onko se tämä aika, uusi koti, vanheneminen vai mikä, mutta minulle on iskenyt pahalaatuinen viherkasvihulluus. Uusi koti leveine valoisine ikkunalautoinen loi siihen tietenkin loistavat puitteet. Niinpä vuodenvaihteessa päätin, että ostan joka viikko yhden uuden viherkasvin. Etukäteen mietin sille paikan ja sitten vaan shoppailemaan. Olen yrittänyt painaa mieleeni kasvien nimet ja liittynyt facessa asianmukaisiin ryhmiin (on muuten tosi opettavaista). Aamulla tulen tosi iloiseksi, kun kasvini ovat pysyneet jälleen yhden päivän hengissä hoidostani huolimatta. 

Viimeviikolla kirjoittelin siivouskalenteristani ja sen yhteydessä tiettyihin viikonpäiviin sidottuihin hommiin. Kukkien kastelun olen sitonut maanantaipäiviin. Toki tarkkailen kullanmurujani muinakin päivinä ja uusien tulokkaiden kanssa juon tulokahvit. Kaikkia kasveja ei välttämättä tarvitse edes joka viikko kastella, kun taas esim. yläkerran muori huutelee useamminkin vettä. Erilaisia kastelukannuja alkaa löytyä eri nurkilta, jottei hädän hetkellä tarvitse haeskeluun käyttää aikaa. Laitan teille nyt vähän kuvia näistä kavereistani ja joistakin vähän stooriakin.

Tuoksuköynnös ei ole juurikaan muuttunut sitten joulukuun, mitä nyt pudottanut kukkansa.

Tämä taitaa olla mun lempikasvi... tai sen  näen aina aamulla ekana makkarin ikkunalla.

Lankaköynnös sai lankasomisteen.

Marraskuun kaktus joutui heti vauvana Hermanni-kisun pureskelemaksi. Nyt on alkanut lykätä uutta lehteä, mutta näyttää silti runnellulta reikäisine lehtineen.

Muori tuolla taustalla on meidän perheen juoppo.

Nämä peikot on myös mun lemppareita.

Tämä oli niitä ensimmäisiä tänne ostamiani kasveja.

Tämä yllätti minut kukkimalla jokin aika sitten.

Orkideoiden kanssa en ole koskaan tullut juttuun. Tämän jouluksi saadun kanssa aion nyt olla sitkeästi. Katsotaan, mitä siitä syntyy vai syntyykö mitään enää koskaan.

Tämä vähän loukkaantui mökkimatkalla. Luuli varmaan saavansa jäädä mökille, kun Kankaanpäästä sinne tuotiin, mutta joutuikin vielä autoon. Pudotti muutaman nupun ja sitten avasi kaksi upeaa kukkaa. Katsotaan, miten jatkossa käy...

Tämän Eliaksen sain tyttäreltä synttärilahjaksi. On kuulemma näköiseni :) 

Tässä tämä taloprojektini... Siitä varmaan myöhemmin lisää...

Tämä ilmakasvi löytyi myös kankaanpäästä ja pääsi tuohon kynttelikköön asumaan.

Olisi kiva, jos jättäisit kommenttia käydessäsi :) 

Siivouskalenteri

Kun olen tällainen kotona työskentelevä äiti-ihminen, olen melko tarkkaan organisoinut hommani kalenteriin. Kiertävästä ruokalistasta on jo aika monta postausta, joten annetaan sen nyt olla (nyt on lempiruokaviikko). Tällä kertaa aiheena siivous ja sen kalenterointi. 

En todellakaan rakasta siivousta, mutta pidän siististä kodista. En kuitenkaan halua tehdä mitään kiukkusiivouksia, koska siitä kärsii koko perhe. Haluan pitää kodin siistinä sopivina palasina. Katson, että se on mun duunini, koska olen kotona ja saan siitä korvauksen. Niinpä uuteen kotiin muutettuamme ennen vuodenvaihdetta, aloin heti muokata siivouskalenteriani ja se on yhä käynnissä. Yhtenä päivänä on yleensä yhden tilan siivous + tietysti tiloja, jotka vaativat päivittäistä huomiota (keittiö ja eteinen sekä veskit). Tänään mulla oli ohjelmassa yläkerran aulan siivousta, kaiteiden ja ikkunalautojen pyyhintää yms. Tämä tapahtuu kolmen viikon välein. Kivasti kaiteissa oli taas pienillä sormilla piirreltyjä kuvioita ja kuonon jälkiä. Se on kumma, miten paljon hiekkaa myös kulkeutuu sisälle. Koirat tietysti etupäässä sitä kuljettavat turkissaan, mutta myös lapset, kun yhtäkkiä hakevat kännykän/pallon/pokekortin ja mitä milloinkin.

Tänä aamuna olisi kyllä tosi paljon väsyttänyt, mutta ei se auta kuin siivousliinat riviin ja hommiin...

Tiettyihin viikonpäiviin olen sitonut joitakin hommia esim. kaikki käsi- ja kylpypyyheet vaihdan maanantaisin. Keittiön tiskirätti (saako puhua räteistä?) vaihtuu päivittäin. Maanantaisin myös kukat saavat vettä (koska olen kasvattamassa itselleni viherpeukaloa - tästä joku toinen kerta) tai kahvia lantrattuna. Kaikki eivät joka viikko. Sunnuntaisin tyhjenevät kaikki roskikset. Tosin lapset tyhjentävät omat roskiksensa (ehkä noin viidennen käskyn jälkeen), kun siivoavat perjantaisin omat huoneensa. 

Siivouksen jälkeen on mukava nauttia puhtaasta kodista (noin kaksi tuntia). Eihän se kauaa siistinä pysy, mutta kyllähän eläminen saa näkyä. Mukavaa päivää sullekin! Tänäänkin paistaa aurinko!

Lukuhaaste haastaa neulomaan

Lapseni sai tänään lukuhaasteen koulusta. Luetaan 30 erilaisessa paikassa eri päivinä, 15 minuuttia kerralla. Kun nyt saan joka tapauksessa olla läsnä näissä lukusessioissa seuraamassa, että sanat ja virkkeet luetaan suurinpiirtein oikein niin ajattelin yhdistää tähän oman neulehaasteen. Lähdetkö mukaan? 15 minuuttia päivässä 30 päivän ajan?

Paikat löytyvät alla olevasta kuvasta. Lisään tähän postaukseen kuvia sitä mukaan, kun edistymme. Tänään aloitimme autossa. Emme siis menneet mihinkään. Istuimme vaan liikkumattomassa autossa lukemassa ja neulomassa kännykän ajastimen laskiessa meille aikaa. Kivaa, eikö? Lapsen mielestä tämä oli ainakin huisin hauskaa, etenkin kun sai istua selkä menosuuntaan :) 

1. haastepäivä - lue autossa

Neulepaita edistyi muutamilla kerroksilla

2. haastepäivä - lue (neulo) pipo päässä.

Meinas tulla kuuma. Oman haasteensa tähän antoi etälukiolaisen samanaikainen esitelmä. Piti olla ihan hys-hys. Luku-urakan loppupuolella tuli viesti 'voitte lakata kuiskimasta' 😂

3. Haastepäivä - lue peilille

Lapsena meillä oli tapana sanoa, että kylään oli tullut vastarannan kaveri. Sillä tarkoitettiin tyyppiä, jolla oli vähän kaikki pielessä. Kaikki harmittaa silloin eikä mikään suju. Äitinä olet se ihminen, joka ottaa tämän kaiken vastaan. Aika osuvasti tänään luettiin ja neulottiin peilille. Lapsi ei kuitenkaan sieltä peilistä halunnut nähdä sitä kaikelle vihaista tyyppiä. Hänen mielestään on ok olla vihainen. Se on vaan aika rankkaa - ainakin näin aikuisena ja vanhempana.