"Viisaus ei asu meissä
Ei rankaisu muuta tietämme
Luopumaan ei suostuta edes tyhmyydestämme"
Viisautta on monenlaista. On sitä viisautta, mitä saadaan koulussa, kokemusten tuomaa viisautta, iän myötä karttuvaa elämänviisautta sekä ns. tunneälyä.
Elokuvassa Forrest Gump päähenkilön äiti iskosti poikansa päähän sananparren "tyhmyys ihmisen tyhmentää". Siinä sanonnassa on suuri viisaus. Jotkut ns.viisaat ihmiset, ovat jääneet vallan vaille sydämen viisautta.
Itse aloin pohtia näitä asioita, kun 8-vuotias katsoi minua ihaillen ja sanoi "miten sä voit tietää kaiken?". Olen hyvin tietoinen siitä, etten todellakaan tiedä kaikkea, mutta oli silti ylevää olla hetken sankari. Tosin seuraavassa hetkessä jouduin jo soittamaan miehelleni tiedustellakseni, onko 0 pariton vai parillinen luku. En olisi uskonut, että kakkosluokkalaisen läksyissä tulee kohta, jossa joudun käyttämään oljenkorren ja kilauttamaan kaverille. Niin sitä nöyryyttä pitää ikään katsomatta kuitenkin myös oppia. En ollutkaan enää sankari!
Seuraava oppitunti minulle tuli, kun menin hammaslääkäriin lapsi nro 14 kanssa. Hammaslääkäri kertoi, että pysyvien hampaiden tullessa pitää siirtyä käyttämään aikuisten hammastahnaa. Miten olin päässyt näin pitkälle ilman tätä tietoa. Olin siihen mennessä ohjannut pari yli tusinaa lastas hampaiden pesussa illoin aamuin vuodesta -89 lähtien ja silti tällainen hammaspeikon mentävä aukko oli jäänyt sivistykseeni. Eipä ollut siis sekään reissu turha.
Kysyn lähes joka päivä lapsilta koulupäivän jälkeen tai päivällispöydässä, mitä opitte tänään. Vastaus on yleensä, että en mitään. Miten se voi olla niin, kun minä tunnun oppivan joka päivä jotain uutta... vaikka en edes käy koulua!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti