torstai 17. maaliskuuta 2016

Elämän rajapyykkejä

Eilen oli tuo suuri päivä, josta jo yli kaksi vuotta sitten näin unta ja kai jonkinlaisen kriisinkin sain aikaiseksi. Tuo maaginen 50 ikä tuli kuitenkin ihan kivuttomasti ylitettyä!

Aamu alkoi samoin kuin aina... aamurutiineista ei sovi poiketa tai menee päivä sekaisin. Siipanikin näköjään tietää, mihin aamulla läppärin lasken, kun alan aamupuuroa suuhun lappamaan. Siinä paikalla odotti pieni paketti kortteineen. Sieltä paljastui Kalevalan Cosmos-korvikset. Samaa sarjaa on tullut ennenkin :)

Tai oikeastaan nämä juhlahulinat alkoivat jo edellisenä päivänä töissä, kun minut kukitettiin ensin työnantajan ja myöhemmin työporukan toimesta. Hankaloitin ilmeisesti jälkimmäistä olemalla koko ajan jossain huitelemassa kokouksissa ym. Työnantaja lahjoitti myös pelätyn valkoisen Aalto -maljakon, mutta suotta siitä jo aiemmin painajaisia näin. Se on oikein kaunis! Työporukka muisti lahjakortilla XXL:än. Se on hienoa, koska garderoobia pitää vähitellen uudistaa kuihtumisen myötä. Äidin kukat tulivat Interfloran välityksellä ja kesällä lähdetään sitten yhdessä kylpemään johonkin!


Työporukan kukat

työnantajan kukat

äidin kukat
Mira ja Sonja kävivät päivällä minua ilahduttamassa prinsessakakulla (hyvästi dieetti). Timolle ei jäänyt tästä yhtään, kun Elli ja Tytti vielä puolittivat viimeisen palan.

Illalla sitten oli neulepiiri ja yllätys oli melkoinen, kun paikalla olikin Laura, Janica ja Neela. He olivat tilanneet söpön kakun Lyylin Kahvila Kauriin Iralta. Enpä osannut tällaista odottaa! Tytöt tekivät helmijuttuja kahvilassa ja me Lauran ja muun neulepiirin porukan kanssa keskityimme neuleisiin. Paljon oli porukkaa taas koolla ja kiva ilta oli!




Neela, Elli, Laura ja Janica
Ilta jatkui vielä kotona kuohuvan merkeissä, kun Inkakin liittyi vielä porukkaan. Ensikesänä päästään näköjään sitten Jari Sillanpään konserttiinkin. Jari Sillanpäästä opin pitämään vasta 'Vain elämää' -sarjan myötä. On tosi kiva päästä kuulemaan tuota showmiestä Yyteriin!

Kiitos kaikille Ihanille muistamisista! Olette tärkeitä!

Tämä Lauran tuoma nukke muistuttaa kovasti Leena-nukkea, joka minulla pienenä oli

sankari itte..

Ps. Ois kiva, jos jättäisit kommentin täällä käydessäsi!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti