Mutkainen maalaistie
kaartui pehmeästi oikealle, jolloin yritin kääntää ikivanhan koslani nahkaista
rattia vasempaan. Soratien jäinen pinta teki siitä lähes mahdotonta ja meinasin
päätyä villinä rehottavien nuorten pajujen joukkoon leveälle ojanpientareelle.
Syvään henkäisten pääsin kuitenkin töyssyiselle mökkitielle. Vihreän uskollisen
palvelijani ruosteisen pohjan puolesta peläten köröttelin hiljaa idylliseen
mökkipihaan. Ikivanhan hirsisen mökin ruudulliset ikkunat katselivat tuloani
ystävällisesti. Punaisen saunamökin rapautuneesta piipusta tuprutteli harmaa
pumpulinen savuvana kuin edesmenneen vaarini mustasta piipusta. Kapealla
saunapolulla kulki harmaalla kelkalla hitaasti kumarainen hahmo. Kyydissään
hänellä oli täysinäinen puukori. Vaivalloisesti hän kääntyi heilauttamaan
tervetulleelle vieraalle kättään iloinen ilme uurteisilla kasvoillaan.
Kepein askelin hyppelin
vanhat narisevat raput ja avasin vahvan hirsisen oven hämyiseen tupaan. Laskin
perinteiset tuliaiseni lämpöisen pirtin puiselle pöydälle jota mummon
ruusukuvioinen pöytäliina kauniisti koristi. Vankalla pöydällä oli valkealla
liinalla kevyesti peitetty tuohinen kori, jossa arvelin olevan tuoreita
lämpimiä pullia vasta jykevän leivinuunin lempeästä lämmöstä otettuja.
Huokaisten istahdin keinutuoliin ja annoin mieleni tyhjentyä kaikesta turhasta
kiireestä ja stressistä.
Kevään ja kesän odotusta kaikille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti