tiistai 11. kesäkuuta 2019

Luova kirjoittaminen

Kesä keikkuen tulevi - eikä ole vielä edes kunnolla käynnistynyt, niin minä jo mietin syksyä. Enkä vain mieti vaan tartuin tuumasta toimeen ja ilmoittauduin jo luovan kirjoittamisen jatkokurssille. Osallistuin keväällä parille kirjoituskurssille ja hurahdin täysin. Kirjoittaminen on tavattoman terapeuttista. Sen avulla saa käsiteltyä kipeitäkin asioita ja jäsenneltyä ongelmia. Samahan se on tässä bloggaamisessa. Tähän voi vuodattaa sydänverensä. Aina tietysti pitää vähän miettiä, mitä haluaa itsestään antaa ja mitä pitää itsellään. 

Tässä teille vielä yksi maistiainen kevään kirjoituskurssilta - aiheena metafora. Aiemminkin jo pari kirjoitusta tänne laitoin hiirulaisten mökkikaudesta ja saapuvasta kesästä.







Siinä se nyt nökötti, tienposkessa. Ei liikkunut eteen eikä taakse vaikka miten olisi maanitellut.  Poika oli sanonut sen olevan itsepäinen kuin aasi. Isä totesi vetoakselin olevan poikki. Korjaamaan ei kuulemma kannattanut alkaa. Kaatopaikalle jouti koko rotisko. Paljon sitä oli pilkattu, kun se oli perheeseen tullut, äidin kauppakassi. Ylpeänä se oli perhettä palvellut. Äiti oli sen maanantaiaamuisin käynnistänyt hellästi silitellen ja hurauttanut lähikauppaan. Äidin hellän ajo-otteen jälkeen olivat tulleet lapset ajoharjoitteluineen. Se oli saanut sellaista kyytiä, mitä ei ollut ennen nähty. Sora oli pöllynnyt Kairilan kurateillä, kun lapset olivat kukin vuorollaan harjoitelleet ajo-otteita isän tiukassa opastuksessa. Perheen ykkösautoonhan ei mitään harjoituspolkimia asenneltu. Senkin suhteen ikuinen kakkosviulun soittaja. Iltaisin lapset olivat kuitenkin taistelleet ajovuoroista kuin hiekkalaatikkoleluista aikoinaan. Jokaisen iltameno tuntui olevan sen tärkein. Opiskelujen myötä lapset olivat lähteneet omille teilleen eikä autosta enää taisteltu. Nyt ruoste kukki sen helmoissa, mikä ei todellakaan kaunistanut sen ennen niin kiiltävää punaista kylkeä. Lopullisen kuoliniskun sen uskolliselle uralle antoi kuitenkin ruuan verkkokauppa. Sieltä se äiti nyt näpytteli tilauksen sunnuntai-iltaisin. Maanantaiaamuna kurvasi kaupan kiiltävä kaara pihaan. Kauppakassia ei enää tarvittu, koska ruokatavarat kannettiin kierrätettävissä pahvilaatikoissa sisälle asti. Hävitettäväksi tuomittu peltipurkki lurautti tuulilasinpesunesteensä maahan ja alistui kohtaloonsa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti