Blogihaaste - perusasioiden äärellä

Harvoin osallistun mihinkään haasteisiin niin facebookissa kuin blogissakaan. Ajanpuutteen vuoksi en hirveästi ehdi edes muiden blogeja lukea, mikä on harmillista. Nyt kuitenkin silmääni osui Rouva Sanan -blogista tämä haaste. Niinpä ajattelin osallistua siihen.

1. MIKÄ ON BLOGISI TARINA JA KUINKA SE ALKOI?

Olen kirjoittanut tämän blogin syntytarinan 3.12.2015. Voit lukea sen kokonaisuudessaan täältä. Siitä on nelisen vuotta ja edelleen elämäni ja kirjoittamiseni pyörii noiden samojen asioiden äärellä vaikka toki paljon on muuttunutkin. 

Se oli taas yksi niistä monista unettomista öistä, jolloin ajatukset kieppuvat päässä eikä sitä rallia saanut katkeamaan vaikka olisi laskenut minkä värisiä lampaita. Silloin syntyi tarina meidän kodista ja siellä tapahtuvista asioista. Blogin kuvauksen jälkeen ovat naapurit vaihtuneet, lapsia tullut ja mennyt, mutta perusasiat ovat säilyneet ennallaan.

"koti, minun kotini, meidän kotimme, lasten koti, eläimiemme kotipesä, naapurien turvallinen paikka purnata julmaa maailmaa, ystävien kokoontumispaikka, paikka illanvietolle, paikka, jossa voi rakastaa, näyttää tunteensa, olla vihainen, murjottaa, olla oma itsensä - vain kolla, ihan alasti, omana itsenään!"

Blogi on sen jälkeen saanut ottaa vastaan monenlaisia ajatuksia sen mukaan, mitä milloinkin on ollut mielenpäällä. Toisinaan laitetaan ruokaa, välillä neulotaan sukkaa tai sitten vaan pohditaan tätä elämänmenoa ja sen kummallisuutta. Helpommaksi elämä ei ole muuttunut ja edelleen voin allekirjoittaa tuon neljän vuoden takaisen vertauksen:

"Iso perhe on rikkaus, vaikka joskus palasten saaminen kohdalleen on yhtä vaikeaa kuin 5000 palan palapelissä, jossa on paljon sinistä taivasta."

2. MITÄ INTOHIMO TARKOITTAA SINULLE?

Se tarkoittaa suurta halua, innostusta jotain asiaa kohtaan. Olen herkästi innostuva tyyppi, mutta vanhemmiten olen vähän oppinut kahlitsemaan intoani, koska vääjäämättä se johdattaa minut keskeneräisten intohimonkohteiden hautausmaalle. Kun minulla on hetkikin vapaa-aikaa, pääni alkaa pulputa ideoita, mitä voisi tehdä. Tunnen suurta intohimoa kaikkien näiden projektien aloittamiseen. Joku projekteista on niin onnekas, että se päätyy haluttuun lopputulokseen, mutta ne kymmenen muuta jäävät  joko kesken tai sammuvat ennen kuin ehdin edes aloittaa. Perusarki on melko tehokas intohimojen tappaja. Mutta onneksi niistä parhaimmat säilyvät ja niitä voi viedä eteenpäin. Tällaisina pysyvinä intohimon kohteina ovat säilyneet:

• koti (sekä mökki) ja sen muokkaaminen kulloistenkin tarpeiden mukaisesti (isännän suosiollisella toteutuksella)
• neulominen
• lukeminen
• kirjoittaminen

3. MITÄ TEET RENTOUTUAKSESI? 

Taidan toistaa itseäni. Ne samaiset asiat, mitkä ovat minulle intohimon kohteita, ovat myös asioita, jotka rentouttavat. Ne vievät ajatukset pois arjen pyörityksestä ja antavat hetken lepoa. 

Kun ajattelen rentoutumista, on ensimmäinen mieleeni tuleva asia yksinolo. Olen sosiaalinen ihminen, mutta ladatakseni akkuja, tarvitsen yksinäisyyttä. Silloin en todellakaan laita ruokaa, en siivoa enkä tiskaa, en vastaa kenenkään kysymyksiin vaan olen ihan yksin. Nykyään tämä onnistuu parhaiten mökillä. Usein suuntaan myös meren rantaan haistelemaan meren suolaista tuoksua ja kuuntelemaan aaltojen kohinaa. 

Toki rentoudun myös puolison ja ystävien seurassa. Hyvää ruokaa, lasillinen viiniä, mikä sen parempaa. Rentoudun löytäessäni kirjan, joka vie lukijan mennessään tai neuloessani silmukan toisensa jälkeen - vain tämä kerros vielä.

4. VIIMEISIN MATKASI?

Viimeisin matkani oli perheen kanssa Latviaan. Asuimme Airbnb:n kautta varatussa talossa lähellä rantaa pienessä Ragaciemsin kylässä lähellä Riikaa ja Jurmalaa. En ollut aiemmin käynyt Latviassa ja tämä oli helppoudessaan mukava matka. 

5. MATKUSTATKO YLEENSÄ YKSIN VAI RYHMÄSSÄ?

Matkustan yleensä perheen kanssa, puolison kanssa tai lasten kanssa - harvemmin yksin lukuunottamatta, jos lähden rentoutumaan yksin. Sellaisesta reissusta kerron täällä: Olen varmaan sen verran yksinäinen susi, että en halua mennä lauman mukana ja sen aikataulujen mukaan.

6. UNELMAKOHDE, JONNE OLET AINA HALUNNUT MATKUSTAA?

Islanti - toivottavasti se toteutuu vielä joskus. Lentokoneella matkustaminen ei tosin minua juurikaan houkuttele tuskallisen laskeutumisen vuoksi. Pääni tuntuu räjähtävän, kun kone lähtee laskuun. Sen vuoksi olen päättänyt pysyä maan pinnalla.

Pidän karusta kauneudesta, pohjoisen lumihuippuisista vuorista. Pari vuotta sitten teimme tyttöjen reissun Hammerfestiin ja sitä muistelen edelleenkin lämmöllä.

7. MIKÄ ON VIIMEISIN KIRJA, JONKA OLET LUKENUT? 

Simona Ahrnstedtin Vain yksi mahdollisuus. Se oli kirjana täysosuma. Kirja joka vei mukanaan ensimmäiseltä sivulta asti, mutta sen lainaaminen oli suuri riski. Kirja oli paksu ja laina-aikaa oli vain seitsemän päivää. Entisaikojen tyyliin lukemalla, lukemalla ja lukemalla joka välissä tästä selvittiin. Se tarkoitti, että kaikki, minkä saattoi jättää tekemättä, jäi todella tekemättä. Jokaisen kirjan jälkeen tulee aina pieni suru kirjan loppumisesta ja pelko siitä, ettei löydä yhtä hyvää kirjaa heti uudelleen. Yleensä lainaan useita huteja, joiden lukeminen jää kesken ennenkuin löydän taas uuden täysosuman.

8. MIKÄ ON LEMPIKIRJALLISUUDENLAJISI? 

Romanttinen hömppä on lempilajini yleisesti. Se vie ajatukset pois arjen kiireistä. Mutta luen kyllä muutakin, jos se on mielenkiintoisesti kirjoitettu. Siitä esimerkkinä edellä mainittu kirja. 

9. MITÄ TYKKÄÄT JAKAA SOSIALISESSA MEDIASSA? 

Jaan somessa kaikkea omaan elämään liittyvää, mikä kiinnittää erityisesti huomioni; palasia arjesta, valokuvia milloin mistäkin, kuulemma lähes kaiken (sanovat aikuiset lapseni). Jaan vaihtelevasti instagramin ja facebookin välillä. Facebook vie luultavasti kuitenkin voiton, koska mielelläni kuitenkin kirjoittelen enemmän kuvien yhteyteen. 

10. MIKÄ ON SUHTEESI ASUINPAIKKAASI?

Olen asunut nyt 21 vuotta Tuusulassa. Täällä, kuten muissakin Etelä-Suomen kunnissa on paljon muualta tulleita ihmisiä. Joka päivä kuulee erilaisia murteita, jotka ovat osittain säilyttäneet alkuperäisen poljentonsa, osittain mukautuneet ja muokkautuneet jonkinlaiseksi yleiskieleksi. Tämä on minulle koti. Paikka, josta olen ylpeä ja jossa olen halunnut kasvattaa lapseni. Ajoittain kaipaan kaupunkiin kiviviidakon katukäytäviä tallaamaan. Ajoittain taas haluan hiljaisuuteen, jossa katuvalot eivät heijastu taivaalle tai liikenteen jatkuva kohina muodostu taustahälyksi.

Mahdolliset eläkepäivät saatan viettää muualla. Tulevaisuus näyttää!

11. MITÄ HALUAISIT EDISTÄÄ MAAILMASSA?

Omille lapsilleni toivon, että he löytäisivät paikkansa tässä maailmassa ja olisivat onnellisia sillä paikallaan. Sitä tietysti toivon kaikille muillekin. Lasten ja nuorten asiat ovat lähellä sydäntäni, koska heillä on elämä edessä. Haluaisin edistää sitä, että jättäisimme heille turvallisen maailman elää. Omat pienet teot tuntuvat toisinaan niin pieniltä, mutta haluan kuitenkin uskoa siihen, että pienistä puroista syntyy iso virta.