torstai 2. toukokuuta 2019

Miten nukuit viimeyönä?


Lupasin aiemmin, että palaan tähän unettomuuteen. Tästä kirjoituksesta ei kannata etsiä mitään tieteellisiä tosiseikkoja. Tämä on vain yhden unettomuudesta ajoittain kärsivän pohdintoja unettomuuden syistä ja siihen mahdollisesti auttavista asioista. 

NUKAHTAMISVAIKEUS


Jokainen tietää sen tunteen, kun väsymys alkaa illalla painaa silmiä ja ei malttaisi millään odottaa pääsyä peittojen alle. Hampaiden pesukin tuntuu vastenmieliseltä viiveeltä tuohon odotettuun hetkeen. Tyyny on muotoiltu sopivaksi, optimaalinen asento etsitty ja sitten bing... EI NUKUTA YHTÄÄN. Ajatukset lähtevät kiitolaukkaan. Miten kauemmin pyörität sitä ajatusmyllyä, siitä suuremmaksi ajatukset muuttuvat. Ne saavat ihan megalomaaniset mittasuhteet. Suhteellisuusteoria on kadonnut päästä jo kauan sitten, kun ongelmat kasvavat kasvamistaan eikä ainuttakaan positiivista asiaa enää pälkähdä päähän. Ei auta vaikka yrittäisit tietoisesti miettiä mukavia asioita, suunnitella tulevan kesän lomaa tai ystävän tapaamista seuraavalla viikolla. Kahden sekunnin kuluttua huomaat pyörittäväsi taas sitä samaa alitajuntaa sillä hetkellä kuormittavaa ajatusrinkiä.

Tässä kohtaa yleensä itse luovutan ja joko nousen ylös neulomaan ja katsomaan tv:tä tai katson kännykältä netflixiä - viis sinisestä valosta. Se ei kuitenkaan herätä koko porukkaa ja saan itse ajatukset seisautettua. Valoja makuuhuoneeseen on hankala yöllä laittaa, kun siinä tulee sitten herätettyä muutakin porukkaa. Yksi jakso Gilmoren tyttöjä ja olen valmis kokeilemaan uudelleen unen tuloa. Toisinaan tätä saa kokeilla 4-5 kertaa ennenkuin se uni sitten vihdoin voittaa. Seuraavana päivänä olo on tietysti sen mukainen, että olet nukahtanut vasta klo 4 tai 5. Facebookista on helpottavaa nähdä, että joku muukin on pyörinyt sängyssään samana yönä kuin sinäkin - tähtien asento ehkä?

Jossain vaiheessa elämää sunnuntai-maanantai -välinen yö oli minulle se pahin. Tein silloin erilaista 24/7 -työtä ja usein sunnuntaina tuli luettua jo sähköpostit, jotta oli orientoitunut tulevaan työviikkoon. Lopulta se ei ollut kovin fiksua, koska usein ne työasiat pukkasivat sitten päälle jo silloin yöllä, eikä se tietänyt hyvää työviikon aloitusta. Vuorotyötä tehdessäni en muista kärsineeni uniongelmista, mutta olin tietysti silloin myös nuorempi ja aika kultaa muistot. Silloin ei puhuttu vielä työaikaergonomiasta (mikä on sekin joillekin kirosana) ja yövuoron yhteydessä tehtiin pätkäaamu, joka tarkoitti aamuvuoron raskainta osaa yhdistettynä yövuoroon. Tottakai muistan, että oli vaikea nukahtaa heti iltavuoron jälkeen etenkin aamuvuoroon mennessä ja kääntää unirytmi yövuorojen jälkeen taas toisinpäin.

Mieheni ei voi juoda kahvia klo 18 jälkeen illalla tai muuten hän menettää yöunensa. Minulle taas ei vaikuta kahvi eikä mikään muukaan syöty tai juotu nautintoaine. En myöskään liikunnan tai liikkumattomuuden ole huomannut vaikuttavan valvottavasti. Mutta ei tarvitse olla isokaan murhe, mieliharmi tai huoli niin unettomuus on taattu.

AAMUÖINEN HERÄÄMINEN


Toisenlaista unettomuutta on sitten se, kun nukahdat hyvin illalla, mutta heräät klo 2, 3 tai 4 ja olet silloin todella täysin hereillä ja jälleen se ajatusvyyhti lähtee välittömästi laukalle. Se on oikeastaan vielä harmillisempaa, koska silloin tiedät, ettet missään tapauksessa ehdi enää nukkumaan juurikaan vaikka miten saisit ajatukset suitsittua.

KEINOT ON MONET


Kaikenlaisia keinoja on tullut kokeiltua näihin vaivoihin. Unettomuuttani on ajoittain vielä lisänneet levottomat jalat, mistä on aiemmin ollut heikosti tietoa saatavilla. Kemiallinen apu unettomuuteen on jotenkin aina tuntunut vastenmieliseltä, mutta siihenkin on ajoittain ollut pakko turvautua. Suurin helpotus itselleni oli, kun vuosia sitten tein tietoisen päätöksen olematta stressaamatta siitä, jos uni ei tule. Nyt edelleen muistutan, etten puhu pitkäaikaisesta kroonisesta unettomuudesta vaan satunnaisesta. Unettoman yön jälkeinen päivä on ankea, mutta siitä selviää. Useamman huonosti nukutun yön jälkeen saattaa sydän vetäistä välillä jokusen ylimääräisen tahdin, mikä ei ole kiva tunne, mutta siitäkin selviää. Unettomuus on joka tapauksessa syvältä.

Uusin tuttavuuteni rentoutumisen ja unen saannin saralla on ollut ASMR (Autonomous sensory meridian response) eli rauhoittavia aistielämämyksiä kuulon, näön ja tuntoaistin kautta rauhallisissa olosuhteissa. Olen testannut tätä päiväsaikaan, kun olen halunnut rentoutua hetken ja minulla se toimii. Yöllä en ole tätä pystynyt kokeilemaan, koska olisin taas luultavasti herättänyt muut kuiskiviin YouTube-videoihin.

Tärkein asia kai olisi, ettei mielen päällä olisi stressaavia asioita nukkumaan mennessä. Niitähän voi kirjoittaa ylös tai yrittää puhua auki ennen nukkumaan menoa. Aina nämä konstit eivät kuitenkaan tehoa ja sitten valvotaan. Jossain vaiheessa asioilla on taipumus kuitenkin järjestyä. Niin ainakin isäni aina sanoi. Luotan siihen ja lasken siihen asti lampaita!




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti